Lehdistötiedote 13.9.2018

13/09/2018

Lehdistötiedote 13.9.2018

 

Ensimmäistä kertaa järjestetty World BioEconomy Forum -tapahtuma sai positiivisen lähtölaukauksen – EU:n biotaloustutkimuksen budjetti tuplaantuu 10 miljardiin euroon

 

Ruka, Kuusamo, 13.9.2018

 

Tänä vuonna ensimmäistä kertaa Rukan matkailukeskuksessa järjestetty World BioEconomy Forum -tapahtuma avattiin hyvin uutisin: EU:n biotalousstrategiavastaava Waldemar Kütt, kertoi tapahtuman osallistujille, että EU:n budjetti biotalouteen tuplaantuu 10 miljardiin euroon vuosille 2021-27.

”Näin merkittävä kasvu budjettiin osoittaa, että elämme taloudessa, joka on yhä riippuvaisempi biologisista resursseista ruoan, energian ja materiaalin suhteen tavalla, joka paitsi suojelee ympäristöä, mutta myös vähentää kasvihuonepäästöjä”, kertoo Kütt.

Nämä uutiset Euroopan komissiosta antoivat vahvan lähtölaukauksen tapahtumalle, jonka aikana käytiin läpi koko biotalouden arvoketjua metsänistutuksesta erilaisiin monipuolisiin sovelluksiin. Tapahtuman ohjelmassa kuultiin alustuksia sidosryhmistä ympäri maailmaa, poliittisista päätöksentekoelimistä aina teollisiin toimijoihin kuten ruotsalaiseen huonekalujättiin Ikeaan. Osallistujia tapahtumaan oli saapunut hyvinkin kaukaa, ja edustettuina olivatkin niin Eurooppa, Intia, Kiina, Australia, Indonesia kuin Yhdysvallatkin.

Biotaloussektori on ollut nopeassa kasvussa syyskuusta 2005, ja tänä päivänä 50 eri maalla on jo oma biotalousstrategiansa. Näistä yksi viimeisimmistä on Latvia, jossa ala on arvoltaan 3,8 miljardia euroa ja työllistää yli 150 tuhatta ihmistä. Kaiken kaikkiaan biotalousala pelkästään Euroopassa on arvoltaan 2,300 miljardia euroa, työllistäen yhteensä 22 miljoonaa ihmistä.

Maapallon metsät nähdään vastauksena ilmastonmuutoksen lieventämiseen, ja konferenssissa kuultiinkin metsien tilanteeseen liittyen hyviä uutisia: Professori Eduardo Rojas Briales Valencian yliopistosta Espanjasta kertoi yleisölle, että metsien hävittäminen on laskussa ja metsien peittämä maapinta-ala on kasvussa maailmanlaajuisesti. ”Uusimpien numeroidemme mukaan maapallolla on nyt 11% aiempaa enemmän metsiä, ja metsämaisemat ovat nopeassa kasvussa.”, Briales kertoo. ”Puu on kaikista raaka-aineista runsain ja edullisin, ja jatkuva tutkimus on osoittanut, että tuottavimmat metsät ovat paikallisesti alueen yhteisöjen toimesta hoidettuja.”

Lauri Hetemäki, European Forest Institute, kommentoi: ”Biodiversiteetti ja biotalous ovat naimisissa toistensa kanssa, ilman toista ei ole toista. Tämä pitää paikkaansa erityisesti maailmassa, jossa metsien täytyy sopeutua ilmastonmuutokseen.”

Biotaloudessa ollaan erittäin kiinnostuneita tekstiilisektorista, jonka tuotanto on tällä hetkellä 100 miljoonaa tonnia vuodessa, ja sen odotetaan nousevan jopa 50 miljoonaan tonniin vuoteen 2030 mennessä. Michael Carus, nova-Institute perustaja ja toimitusjohtaja, huomauttaa puheessaan: ”Suurin osa kuluttajista ei tiedä, että 60% kaikesta vaatetuksesta perustuu materiaaleihin, jotka ovat tehty öljystä, ja planeettamme suurimpia saastuttajia ovat näistä tekstiileistä peräisin olevat mikropartikkelit. Selluloosapohjaisissa tekstiilikuiduissa on valtava potentiaali ratkaisemaan tätä ongelmaa, kun vielä muistetaan, että ne ovat biohajoavia.”

Kiertobiotalous oli myös yksi konferenssin merkittävistä aiheista. Kiertotalouden mukaisesti myös biotaloudessa on vahva tarve käyttää sivuvirrat kokonaisvaltaisesti hyväksi. Sellu- ja paperiteollisuuden laitetoimittaja Andritz on erikoistunut toimittamaan laitteita metsäteollisuuteen, jossa sivuvirrat muutetaan elinkelpoisiksi tuotteiksi.  Andritz Oy:n toimitusjohtaja Kari Tuominen kertookin: ”Sellutehtailla on nyt valtavasti todellisia mahdollisuuksia muuttaa sivuvirrat arvokkaiksi biotuotteiksi, kuten esimerkiksi metanoliksi, rikkihapoksi, ligniiniksi tai biokaasuksi tuoden tehtaille lisätuloja ja ratkaisuja sivuvirtojen hallintaan.”

Valtiovallan terveiset tilaisuuteen toi sisäministeri Kai Mykkänen, joka puheessaan muistutti, että Suomen metsävarat ovat käytön lisäyksestä huolimatta kaksinkertaistuneet muutaman vuosikymmenen aikana. Maa- ja metsätalousministeri Jari Lepän toimittamissa terveisissä korostetaan myös uusien innovaatioiden taloudellista merkitystä.

”Biotalouden yhteisön on kehitettävä entistä enemmän omaan identiteettiään. Sen vuoksi tarvitaan yhteistä kanssakäymistä, jossa voidaan jakaa kokemuksia ja näkemyksiä, joista voidaan ammentaa aihetta koko alan kehittymiseen”, tiivistää järjestelytoimikunnan puheenjohtaja Jukka Kantola ja jatkaa: ”Tämän foorumin tulokset osoittavat selvästi, että tällaisille tilaisuuksille on paikkansa.”

 

World BioEconomy Forum 2019

 

Vuoden 2019 tapahtuman valmistelut ovat käynnissä.

Tapahtuman teemat liittyvät edelleenkin biodiversiteettiin ja luonnontuotteisiin sisältäen seuraavia osa-alueita:

 

  • Biotalousstrategioiden täytäntöönpano
  • Biotalous ja ilmastomuutos
  • Yritykset ja uudet liiketoiminnat biotaloudessa
  • Biomassaan perustuvat arvoketjut – Case: muovit
  • Luonnontuotteet

 

Lisätietoa:        Jukka Kantola

 jukka.kantola@wcbef.com

+358 40 5528880

www.wcbef.com